Jotenkin ei ole nyt ihan oma itsensä. Ei jaksa innostua kaikesta ihan sillä tavalla kuin normaalisti. Viime viikonloppuna tuli ärhenneltyä milloin kenellekin, ja vaikka kadutti jo melkein kun suunsa aukaisi, silti sieltä tipahteli sammakoita. Saattoi tosin johtua siitä sairastamisestakin. Jospa tää nyt jollain lähtisi normalisoitumaan, mie kovasti jo odotan että tulisi kevät ja aurinko, tässä pelkässä sohjossa ei oikein jaksa uskoa että se oikeasti olisi jo matkalla.

Jollain tavalla kuitenkin kevättä on jo rinnassa, luennoilla kuunteleminen ei sitten millään meinannut onnistua kun meni hihittäessä kaverin kanssa koko homma. Hirveä tilanne kun ei sitten millään saisi nauraa, ja aina kun saa jollain tapaa koottua itsensä lähteekin kaverilta mopo käsistä. Oli tosi otettu meidän asiallisesta käytöksestä se oikeusministeriön tyyppi.

Tahtoo silti aurinkoa tänne heti nyt. Takki on kevättä varten jo ostettu.

Ja herrajumala, millainen maailma: lyhyeen loppuu sen lempi,
niin, tämä päivä oli huono päivä mutta huominen on parempi

Nyt soi: YUP: Syyllisyys