Tuli sitten pidettyä polttarit eilen. Sain kuulla olevani itse juhlakalu, mitä piti hieman sulatella. Myös vieressä seisonut sulho oli hiukan yllättynyt tiedosta.

Siis talkoothan meillä oikeastaan oli ja sen jälkeen herätettiin yleistä pahennusta ja hämmennystä, jälkimmäinen ainakin onnistui suorastaan loistavasti. Ja ehkä mie olin ne pupunkorvat päässä sitten vähän omituinen näky. Ainakin sillä paikkakunnalla.

Mutta en mie enää halua lähteä täältä pois siihen toiseen elämään. Se sulho ja kainalopaikka taitaa nyt olla miun, ja siinä on kaikista paras olla, en mie halua olla ilman. Toinenkaan ei haluaisi että mie lähden, mutta kun on vähän pakko. Sinänsä mikään olennainen ei muutu, mutta ahdistaa että välissä on 100 kilometriä enemmän, vähän vaikeutuu kaikki.

Äääää-ä, onko pakko mennä jos ei taho?

Mut jos et välitä siitä, mä tuun sun syliin ja jään, mä olen kyllästynyt pelkäämään
Ja mä en välitä muusta, mutta jos vain suostut mä jään

Nyt soi: Maija Vilkkumaa: Mä jään